Varoitus: vuorossa on avautuminen politiikasta, johon on sekoitettu ripaus uskontoa. Saatat pahoittaa mielesi, kannatitpa mitä puoluetta tahansa.

Olen vakavasti harkinnut jättää äänestämättä. En ensimmäistä kertaa, mutta pitkästä aikaa.

Yleensä olen äänestänyt Kristillisdemokraatteja, mutta vaaliliitto PS:n kanssa askarruttaa. En ole varma haluanko edesauttaa heidän ehdokkaansa läpimenoa. Tavoitteeni ovat liian erilaiset.

Olen äänestänyt joskus myös Kokoomusta ja Keskustaa, mutta antipatiani yhtäältä kaikkia suuria puolueita sekä toisaalta nykyhallituksen toilailuja kohtaan saa minut empimään näitä vaihtoehtoja.

Toisaalta olen vakavasti harkinnut kaikkien eduskuntapuolueiden sekä uusien ryhmittymien äänestämistä, kutakin vuorollaan punniten. Nimittäin ilman kaikkien vaihtoehtojen aitoa harkitsemista on minusta joka tapauksessa vastuutonta olla äänestämättä.

Mutta ilman kaikkien vaihtoehtojen harkitsemista on minusta myös vastuutonta äänestää.

Yksi politiikan perustavimpia ongelmia on kohderyhmäajattelu. Kukin puolue kohdistaa mainontansa niille, joiden oletetaan olevan jo valmiiksi myötämielisiä kyseiselle puolueelle: kokoomuslaiset tavoittelevat yrittäjiä ja korkeasti koulutettuja, demarit mielistelevät duunareita, Keskusta panee toivonsa pieniin paikkakuntiin ja niin edelleen. Ihmisiä siis rohkaistaan menemään siitä missä aita on matalin, tukeutumaan tuttun ja turvalliseen tarvitsematta pohtia miten voisi oikeasti muuttaa maailmaa.

Eikö ensisijainen tarve olisi käännyttää toisinajattelijat omalle puolelle? Eikö ensin pitäisi miettiä, mikä saa duunarin äänestämään Kokoomusta, yrittäjän SDP:tä tai kaupunkilaisen Keskustaa? Jos näin tehtäisiin, siitä olisi kolme suurta etua. Ensinnäkin sillä saisi enemmän vastinetta mainosrahoille, kun tavoitettaisiin uusia äänestäjiä. Toiseksi sillä puolueet haastaisivat itsensä ajattelemaan uusia kohderyhmiä, mistä olisi korvaamaton hyöty vaalin jälkeisessä eduskuntatyöskentelyssä, kun on aika tehdä kompromisseja ja yhdessä etsiä koko kansan parasta. Kolmanneksi – ja tämä on tärkeintä – äänestäjät haasteettaisiin aidosti punnitsemaan asioita eri kanteilta, mikä kasvattaisi kansan älykkyysosamäärää ja lisäisi eri ryhmien keskinäistä solidaarisuutta.

Vaaliohjelmat kyllä antaisivat tähän kaikkeen mahdollisuuden. Kaikki puolueethan lupaavat kyllä ottaa huomioon niin lapset, vanhukset, vammaiset, yrittäjät, palkansaajat, duunarit kuin ympäristönkin. Ongelma on siinä, että mainostoimistojen logiikka on matalan aidan logiikkaa. Ihmisiä käsitellään vesimassoina, jotka luonnonlain mukaisesti virtaavat siitä missä on vähiten vastusta. Tämä on kuitenkin vain osatotuus ihmisen käyttäytymisestä. Jos ihminen haastetaan ottamaan vastuu elämästään, hän alkaa muistuttaa enemmänkin lohta, joka ui vastavirtaan vuolaassa koskessakin. Vain sellaiset ihmiset muuttavat maailmaa – paremmaksi tai huonommaksi. Muut vain toimivat näiden ihmisten tahdottomina sätkynukkeina.

Olenkin sitä mieltä, että vaalimainonnan ulkoistaminen markkinoinnin asiantuntijoille pitäisi lailla kieltää.

(Sama muuten pätee kirkon työhön. Kirkkokin sahaa omaa oksaansa käyttämällä sanomansa viemiseen konsultteja ja mainostajia, joilla ei ole mitään henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen eikä siksi sisäistä kimmoketta evankeliumin julistamiseen eikä mitään tajua siitä, mikä kirkon todellinen tehtävä on. Kirkolla on myös ongelma etupiiriajattelun kanssa: kuunnellaan liikaa sisäpiiriä ja liian vähän niitä, jotka on vielä tavoittamatta.)

Vastuulliset ihmiset ovat pelottavia, koska heitä ei voi hallita. Siksi mikään valtaa tavoitteleva taho ei pyri tekemään ihmisistä vastuullisempia. Ei edes Kokoomus, joka ehkä eniten väittää kannustavansa yksilöitä kantamaan vastuuta. Tästä syystä näennäinen demokratiamme ei lopulta käsittele ihmisiä juurikaan yksilöllisemmin kuin totalitaariset järjestelmät; vaikuttamisen tavat vain ovat toisenlaisia, mutkikkaampia.

Siksi, pitkän harkinnan jälkeen, en ole varma äänestänkö lainkaan.

Henkilövaalin ongelma ja mahdollinen ratkaisu

Toki voisin äänestää henkilöä, tutun tuttua tai muuten luotettavan oloista. En kuitenkaan usko, että yksittäisillä kansanedustajilla on juurikaan todellista valtaa. Tässäkin suhteessa vaalimainonta on ongelmallista. Kukin ehdokas mainostaa ennen kaikkea itseään: julisteessa oma naama ja äänestysnumero ovat kymmenen kertaa isompia kuin puolueen logo. Tämä antaa väärän viestin henkilön mahdollisuuksista viedä omaa ohjelmaansa läpi. Samaa väärää viestiä välittävät vaalikoneet. Suhteellinen vaalitapa ja puoluekuri kuitenkin tekevät sen, ettei henkilölähtöinen äänestäminen kannata.

Onneksi meillä olisi kuitenkin vapaus tehdä asioita toisin, kun vain tekisimme. Hjalliksen ja kumppanien Liike Nyt on hyvä yritys muuttaa poliittista kulttuuria. En ole varma toimiiko se, mutta kunnioitan toimintatapaa. Liike Nytin kansanedustaja sitoutuu kuuntelemaan somessa vaikuttavaa äänestäjäkuntaa tehdessään yksittäisiä päätöksiä eduskunnassa. Se on radikaali uusi toimintatapa, joka on teknisesti täysin mahdollinen. Ehdokkaalta se kysyy suurta nöyryyttä ja halua toimia aidosti kansan edustajana, ei niinkään tietyn agendan läpiviejänä. Jos hänen edustamansa osa kansaa muuttaa mielensä, niin tekee edustajakin, ja pulinat pois.

Ongelmana on että tällaisia liikkeitä on vain yksi, ja sen perusaksioomat ovat yksipuolisen oikeistolaisia ja Eurooppa-myönteisiä. Liike Nytille tarvittaisiin joko neutraalimpi pohja tai sitten kilpailija, joka toimisi samalla periaatteella mutta eri arvoista käsin. Tosin viimemainitussa tapauksessa olisi vaarana, että liu’uttaisiin takaisin etupiiriajatteluun, joka jakaa kansaa toisiaan kyräileviin ryhmiin.

Vaikka olenkin kyynistymässä puoluepolitiikan suhteen, en ole fatalisti. On muita vaikuttamiskanavia niille, jotka tahtovat toimia proaktiivisesti ja vastuullisesti. On kansalaisjärjestöjä, seurakuntia, ruohonjuuritason toimintatapoja ja kansainvälisiä verkostoja. Mikään järjestelmä ei lopulta sen enempää tue kuin kahlitsekaan niitä, jotka ottavat itse vastuuta teoistaan ja edistävät arvoja, joihin uskovat, maksoi mitä maksoi. Elävät kalat uivat vastavirtaan.

Follow