Lepoon-levyn nimikkokappalen sanoitus ja videokuvat liittyvät samaan fyysiseen paikkaan, josta aiemman Valoon-levyn kansikuva on otettu. Kyseessä on appivanhempieni mökki Kainuun jylhissä vaaramaisemissa, josta on muodostunut tärkeä vuosittainen vetäytymispaikka minulle perheelleni.

Kesällä 2014 vietimme Kainuussa tavallista pitemmän ajan tekemättä mitään erityistä. Itse en edes käyttänyt kännykkää kahteen viikkoon, ja tunsin jonkinlaista ylpeyttä ja ylemmyyttä, koska olin onnistunut hyppäämään oravanpyörästä edes hetkeksi.

Tein tuolloin kaksi opettavaista havaintoa. Ensinnäkään lepo ei ollut niin levollista kuin luulin. Näin paljon levottomia unia, mikä paljasti, että minussa oli runsaasti kasautuneita käsittelemättömiä asioita, jotka nousivat pintaan vasta kun maltoin pysähtyä.

Toinen havainto oli, että palattuani töihin Turkuun en suinkaan pursunnut uutta intoa, vaan pikemminkin kaipasin takaisin rauhaan. Olin levännyt, mutten pyhittynyt. Ruumiini voi paremmin, mutta se ei riitä.

Vaikka ulkoinen lepo, rauha ja pysähtyminen ovat tärkeitä ja terveellisiä, ne eivät itsessään kasvata minua hengellisesti. Siihen tarvitaan Kristusta, joka on avannut tien levon maahan. Syvimmältään lepo on sitä, että olen sinut Jumalan kanssa. Sellaista lepoa voi kokea joskus yllättäen myös kiireen keskellä.

Täydellinen lepo saavutetaan vasta taivaassa. Olen vasta matkalla sinne. Teen paljon virheitä, uuvun ja rasitun, koen usein levottomuutta silloinkin kun fyysiset edellytykset rauhaan ovat olemassa. Lupaus levosta kantaa kuitenkin eteenpäin. Tie on auki armosta, ilman omia ansioita. Siinä on todellisen levon salaisuus.

(laulun sanat videon alla)

Sanat:

Tyyni järven pinta toistaa muodot vaarojen
on rikkumaton hiljaisuus
Jäi taakse melut kaupungin ja kaikki kiireet sen
Silti mielen valtaa levottomuus
Kun hiljaista on ulkopuolella
on yhä äänekkäämpää rinnassa
on paljon myrskyjä ja pauhuja
joita en tahtoisikaan kohdata

Silti kaipaan
tyyniin syvyyksiin

Vaikka monta kertaa tyrin
Silti tuohon lepoon kaikin voimin pyrin
Täydelliseen lepoon, jossa sielu rauhan saa
valkeus varjot hajottaa

Palaan kaupunkiin ja kysyt, nytkö virkistynyt oon
Vastaan että tiedä en
Liian kirkkaasti kun nään miten kylmyys valtaan saa
kehittyneen ihmisen

Kun viimein tyyntyi sisäpuolella
en tahdokaan maailmaa kohdata
En olekaan parempi ihminen
vaan yhtä tyhjä, yhtä syntinen

Silti kaipaan
tyyniin syvyyksiin

Vaikka monta kertaa tyrin
Silti tuohon lepoon kaikin voimin pyrin
Täydelliseen lepoon, jossa sielu rauhan saa
valkeus varjot hajottaa.

Follow