(Artikkelia täydennetty viimeksi 14.3.2019)

Elämäntapaoppaita on moneen lähtöön. Ajattelin kertoa tänään kertoa yhdestä sellaisesta. Varustaudu yllättymään.

Uusiseelantilainen, vuonna 1963 syntynyt psykiatrian professori Foster F. Hume julkaisi jokin aika sitten huomiota herättäneen kirjan ”The Three Commandments: Smile, Relax, Listen”. Kirjaa myytiin lyhyessä ajassa satojatuhansia kappaleita. Siinä hyvän elämän edellytykset tiivistetään kolmeen yksinkertaiseen periaatteeseen: ”hymyile”, ”rentoudu” ja ”kuuntele”.

Kirja osoittaa kiistämättömin todistein, että jos ihminen noudattaa juuri näitä ohjeita järjestelmällisesti, hän voi monin tavoin paremmin: verenpaine laskee, stressi ja kipu vähenevät, mieliala kohenee ja ihmissuhteet paranevat. Todennäköisesti myös vastustuskyky nousee, ruoansulatus paranee ja lihaskuntokin kasvaa. Kaiken tämän seurauksena ihmisen elämästä tulee suurella todennäköisyydellä miellyttävämpi, hyödyllisempi ja pidempi.

Opas poikkeaa monista samantyyppisistä kirjoista kolmella tavalla. Ensinnäkin ohjeet ovat yksinkertaisia ja helposti kenen tahansa ymmärrettävissä. Toiseksi väitetyt hyödyt nojaavat vankasti tieteelliseen näyttöön. Kolmanneksi kirja ei edusta mitään tiettyä tieteenalaa, koulukuntaa, maailmankatsomusta tai filosofiaa. Kirjan ohjeet yksinkertaisesti soveltuvat kaikille ihmisille kaikkialla.

Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisempia kuin luulemme. Kyse on vain siitä, näemmekö niiden tärkeyden – ja toimimmeko niiden mukaan.

Kuka on Foster F. Hume?

Tosiasiassa Foster F. Humea ei ole olemassakaan. Nimi on mukaelma sanoista ”Posters for Home” ja viittaa artikkelikuvan kolmeen julisteeseen, jotka bongasin Jyrkkälän asukastuvan seinältä. Mainitut terveyshyödyt löysin katsomalla Googlesta, mitä hyötyä kustakin mainitusta toiminnosta voisi olla. Keskityin niihin hyötyihin, jotka liittyvät vähintään kahteen toiminnoista.

Miksi keksin tällaisen tarinan? Ajattelin ehkä ”Pikku Prinssin” kertojan sanoja:

Jos olen näin tarkasti kertonut teille Asteroidi B 612:sta ja antanut teille sen numeron, niin sen on tapahtunut isojen ihmisten vuoksi.  Aikuiset rakastavat numeroita. Kun kerrotte heille vaikka uudesta ystävästänne, niin he eivät milloinkaan kysy teiltä oikeita asioita…

(Moni varmaan muistaa asiayhteyden ja ymmärtää mitä tarkoitan. Jollet ole lukenut ”Pikku Prinssiä”, lue ihmeessä!)

Vaikka Foster F. Humen kirja on kuvitteellinen, sen viesti ei ole. Olen vakuuttunut, että noiden kolmen periaatteen noudattaminen voisi oikeasti parantaa lukemattomien ihmisten elämää. Väitetyt tutkimustulokset eivät ole tuulesta temmattuja: ne perustuvat yleistietoon, maalaisjärkeen ja helposti tarkistettavissa oleviin lähteisiin.

Mutta sen lisäksi uskon, että ihmiselle tekee hyvää noudattaa kurinalaisesti mitä tahansa strukturoitua ohjelmaa, kunhan se ei ole ilmeisen haitallinen. Tulin tähän tulokseen viime syksyisen Hollannin-matkani jälkeen. Osallistuin siellä viikonlopun mittaiseen ”Lead, Develop, Care” -koulutukseen, jossa johtamisen periaatteet artikuloitiin täsmällisiksi päämääriksi ja keinoiksi millä niihin päästään.

Yllätyin siitä miten voimakkaasti koulutusmatka virkisti minua pimeän marraskuun keskellä. Jäin miettimään, johtuiko virkistyminen

a) Pyhän Hengen läsnäolosta,

b) itse koulutuksen erinomaisuudesta vai

c) yksinkertaisesti siitä, että ylipäätään teki hyvää ajatella kurinalaisesti, järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti.

Tulin siihen tulokseen, että kaikilla näillä kolmella seikalla oli osuutensa virkistymiseeni. Tavallaan ne myös liittyvät toisiinsa. Jos ihminen päättää olla ajelehtimatta olosuhteiden mukana ja elää kurinalaisesti ja vastuullisesti, hän ottaa helpommin vastuuta myös toisista; toisin sanoen hänessä syntyy johtajuutta. Tämä on myös pitkälti se, mihin Pyhä Henki Raamatun mukaan ihmistä kutsuu: kantamaan toisten kuormia – ja omaansa (Gal. 6).

Kurinalaisuus ja onni

Kurinalaisuus ei ole nykyään muodissa. Moni tavoittelee ns. helppoa elämää ja vapautta tehdä impulsiivisia päätöksiä. Tällainen asenne on kuitenkin tenhyt ihmisistä yhä onnettomampia. On unohdettu, että vaivannäkö ja onni eivät ole vastakohtia. Onnen eteen kannattaa nähdä vaivaa.

Toisaalta vaivannäön keskellä kannattaa olla mahdollisimman onnellinen (Saarn. 2:24). Onnellisuus ei ole vastuuttomuutta. Moni tekee itselleen karhunpalveluksen kuvitellessaan että jatkuva huolehtiminen ja ryppyotsaisuus ovat muka vastuullisempaa kuin iloinen ja luottavainen elämänasenne.

Onko Humen ohjelma – hymyile, rentoudu, kuuntele – kurinalaisuutta vai onnea? Molempia! Kun ihminen on riittävän kurinalainen panostaakseen tällaisiin oikeasti hyödyllisiin asioihin, hän huomaa olevansa myös vapaa taakoista, joita ei tiennyt itsellään edes olevan. Siinä on koko jutun nerokkuus.

Olen siis päättänyt hymyillä, rentoutua ja kuunnella yhä enemmän. Siitä on oikeasti hyötyä, kokeile vaikka!

Eikä tässä vielä kaikki. Googlaamalla selvisi myös, että tässä alkuperäisessä julisteessa ohjeita oli kolmen sijaan kuusi. Toiset kolme periaatetta – create, connect, explore – nostanevat hyvinvoinnin aivan uudelle tasolle. Jokainen voi itse googlata, mitä kaikkea hyötyä näistä kolmesta mahtaakaan olla – ja kirjoittaa Foster F. Humen kirjalle (tai tälle artikkelille) jatko-osan! 😉

Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisempia kuin luulemme. Kyse on vain siitä, näemmekö niiden tärkeyden ja – toimimmeko niiden mukaan.

Follow